Vapun jäljet

Vähän on laiskasti lähtenyt jälkikausi käyntiin, kun edellisestä jäljestyksestä on jo pari viikkoa. Pari kertaa viikossa pitäisi käydä, jos meinaa edetä touhussa. Nytkään sää ei ollut ihan paras mahdollinen jäljestämiseen, eikä löytämäni maastokaan. Halusin löytää sellaisen pellon, jota ei ole käännetty ja josta pääsee metsään. Olin ajatellut tehdä sekä Viiville että Leolle alustanvaihtoharjoituksen. Päädyinkin tekemään vain Leolle sellaisen jäljen, joka alkoi pellolta ja päättyi metsään. Totesin jälkiä tallatessa, että alusta oli aika haasteellinen, joten tein Viiville sittenkin suunniteltua lyhyemmän jäljen. Yritin ottaa alustasta kuvankin, mutta ei tästä nyt oikein käsitystä saa:

Mutta siis pelto on kokonaan tuollaisen noin 40 senttiä pitkän laonneen kuivan heinän peitossa. Siinä jälkiä tallatessa tuli mieleen, että ei varmaan koirallekaan mitenkään kiva jäljestettävä, kun mahtaa tuollainen heinä pölytä. Hajuakaan ei ehkä tartu hirveän hyvin, kun lisäksi oli vielä aikamoinen tuuli. Tein sitten vähän lyhyemmät jäljet ja laitoin purkit aika tiheästi. Jospa pienet nenät saisivat vähän happea aina nakkeja syödessä.

Pedon jälki oli noin 80 askelta. Siinä 40 askeleen kohdalla oli ensimmäinen purkki ja toinen jäljen lopussa. Peto meni aika vauhdilla eikä pysynyt oikein jäljen päällä. Taisi käydä niin, että olin palannut pellon reunaan (ja jäljen alkuun) liian läheltä ja jäljelle tuli hajua siitä paluujäljestä. Sivutuuli kun oli melkoinen. Yritin kyllä tehdä oikein jäljen myötätuuleen, mutta mahtoi sen oikean jäljenkin hajua olla aika laajalla alalla. Oikeaan suuntaan Peto kyllä meni, mutta oikaisi mutkat aika tavalla. Purkit kuitenkin löytyivät ja nakit syötiin hyvällä ruokahalulla.

Viivin jälki oli suunnilleen yhtä pitkä kuin Pedon jälki. Viivillä oli kuitenkin jäljellä kolme purkkia. Ensimmäinen oli jo noin 15 askeleen päässä alusta. Ajattelin, että Viivi saisi aika nopeasti palkan jäljen nostamisesta. Toinen purkki taisi olla about 50 askeleen kohdalla ja kolmas sitten jäljen lopussa. Tarkoitus oli, että Viivi toisi purkit minulle ja ensimmäisen kohdalla homma meni suunnitellusti. Toisen purkin kohdalla Viivi sattui ottamaan purkin suuhunsa niin, että purkki napsahti auki ja nakit levisivät siihen. Kolmannen purkin kohdalla Viivi jo sitten avasi purkin aika nopeasti ja söi nakit heinien seasta. Se on kiva, kun koira oppii nopeasti ;) Itse jäljestäminen meni Viivimäisesti roiskimalla ja osaksi jäljen vieressä sivutuulesta johtuen. Yritin tosiaan tehdä kaikki jäljet myötätuuleen, mutta jos haluaa tehdä mutkiakin, on pakko mennä välillä sivutuulessa. Kolmannen purkin kohdalla Vinkunen oli muutaman metrin jäljen sivussa, mutta meni kuitenkin purkille hajun perässä. Siinä mielessä ehkä aika ok harjoitus, että Viivi osaa mennä esineelle, vaikka ei jäljestäkään mitenkään jälkitarkasti. Jospa Viivin jälkimotivaatio löytyisi noiden purkkien avulla? Pitääpä testailla. Tänään kuitenkin neidillä tuntui olevan keskimääräistä enemmän ajatusta tuossa hommassa mukana.

Leon jälki oli sitten jo vähän pidempi, noin 150 askelta. Jäljellä oli neljä purkkia ja lopussa lelu. Leon olisi tarkoitus tuoda purkit minulle ja minä sitten avaan ne ja annan namit. Jäljestä ehkä satakunta askelta oli pellolla ja loput metsässä. Pellolla Leo ei mennyt kovin tarkasti, mutta hakeminen menköön sen kovan tuulen piikkiin. Molemmat purkit kuitenkin löytyivät pellolta ja Leo toi ne minulle pyydettäessä. Kolmas purkki oli siinä pellon ja metsän rajalla. Siinä kun vähän jäin odottamaan, Leon tajusi tuoda purkin minulle pyytämättä. Neljäs purkki oli parinkymmenen askeleen päässä ja sen Leo toi jo nopeammin. Metsässä myös huomasi, että tuuli ei levittänyt hajua niin paljon ja Leo meni paljon tarkemmin. Aika pian se lelukin löytyi jäljen päästä ja kyllä voi koira olla onnellinen vinkulelusta :) Leo aloitti heti lelun vinguttamisen ja tarjosi sitä pian minulle heitettäväksi. Jälkivermeet pois ja siitä sitten lelua heitellen autolle.

Olen ihan tyytyväinen tämän päivän jälkiin, koska olosuhteet eivät olleet mitenkään parhaat mahdolliset. Varsinkin pellolla tuuli vei hajua jäljen viereen, mutta kaikki koirat löysivät kuitenkin jäljellä olevat "esineet". Ehkä seuraavalla kerralla kokeilen Leolle jo oikeita esineitäkin, koska kaikenmaailman lapasten tuominen on Leon mielestä sairaan hauskaa. Voisin sitten palkata aina siitä, kun esine tuodaan minulle. Viivin kanssa pysyttelen varmaankin vähän aikaa noissa purkeissa, kun tämänpäiväisen perusteella Viivi tuntuu palkkaantuvan sillä tavalla aika hyvin. Olen ollut kokoajan sitä mieltä, että Viivi oikeastaan osaa jäljestää, mutta en ole löytänyt vaan vieläkään oikeaa tapaa motivoida neitiä. Jospa tämä purkkisysteemi toimisi? Kokeillaan sitä nyt vähän aikaa. Pedon kanssa meillä ei ole tuossa jäljestyksessä(kään) sen kummemmin tavoitteita, kunhan tehdään samalla, kuin muillekin tehdään. Peto ei osaa oikein tuoda mitään, eikä sitä varmasti saa haukkumaankaan esineille. Maahanmenokaan ei ole Pedolle mitenkään vahvinta osaamisalaa. Jos nyt jotenkin haluaisin sen ilmaisevan esineitä, niin ehkä Peto voisi istua. Voisihan sitä kokeilla.