Tilanne perjantaina

Kirjaan nyt tänne, mitä olen tuon haukkumisen kanssa tehnyt ja mikä on tuntunut auttavan. Jos vaikka joskus täytyy miettiä vielä samoja asioita. Tai jos joku muu painii samojen ongelmien kanssa.

Tähän mennessä parhaat tulokset on tullut tämmösellä yhdistelmällä:

DAP-haihdutin

Jokaisella oma sitruunapanta

Kaikki verhot kiinni

Radio riittävän lujalle. Sillä tuntuu olevan suuri merkitys, että ääntä on riittävästi.

Valot päälle niin, että ei ole liian pimeää.

Pientä puuhaa aamuksi. Itse olen tunkenut hampaidenputsausluut Kongien tai vastaavien sisään.

Aamulla rauhallinen meininki, ei mitään kiihdyttävää. Eli ei leikitä, eikä tosiaan heitellä mitään palloa pihalla. Ruuan jälkeen vain n. 10 minuutin aamupisilenkki ja sitten koirat sisään Kongien kanssa puuhaamaan.

Näillä toimenpiteillä olen saanut koirat hiljaisiksi ainakin kahdeksi päiväksi. Avuliaat naapurit ovat ilmoitelleet puhelimitse ja sähköpostilla, että miten päivät ovat menneet ja minkälaista haukkumista on kuulunut. Kiitos heille avusta! Itsellänikin on ollut aika paska fiilis tästä asiasta monestakin syystä, joten ihan ääneen lausuttu kiitos piristi kyllä päivää. Hienoa, että taloyhtiössämme tuntuu asuvan ymmärtäväistä väkeä, vaikka varmasti vuorotyöläisiä on aika paljon ottanut pattiin haukkuvat koirani viimeiset pari viikkoa.

Keskiviikko ja torstai olivat siis menneet hiljaisuuden vallitessa. Perjantaina Peto oli aloittanut haukkumisen n. klo 15:45 ja oli haukkunut siihen noin puoli kuuteen saakka, kun tulin kotiin. Haukkuminen ei ollut ollut ihan jatkuvaa, välillä Peto oli ollut hetken hiljaakin. Ilmeisesti se odotti minun tulevan kotiin normaaliin aikaan. Se oli tömähtelystä päätellen myös hyppinyt tuulikaapin ovea vasten ja niin Peto tekeekin, kun tulen kotiin. Täytyyhän sen nähdä se heti, kun avaan ulko-oven ja tulen näkyviin ikuisudelta tuntuneen työpäivän jälkeen. Itse epäilen, että sen on pomppinut ja haukkunut aina, kun se on kuullut jonkun auton menevän ohi. Kun en ole sitten tullutkaan, se on jäänyt kuulostelemaan seuraavaa autoa.

Tämä homma voikin olla jo vähän vaikeampi korjata. Uskon ja toivon, että tämä voisi kuitenkin korjaantua ajan kanssa, kun arki uudessa asunnossa lähtee rullaamaan ja Petokin muistaa, että en tule kotiin aina samaan aikaan. Haukkuminen mihinkään aikaa päivästä ei ole kiva, mutta jos on pakko haukkua, niin ehkä tuo kellonaika voisi olla se vähiten harmia aiheuttava.Tämä viikko menee joka tapauksessa toivon mukaan hyvin, koska Peto meni jälleen hoitoon Oskarille. Jäämme siis seuraamaan tilanteen edistymistä.

Ja tulihan sitä palautetta :(

Tapahtui eräänä päivänä, että ovikello soi odottamatta. Ajattelin, että toivottavasti siellä ei ole kukaan uusista naapureista. Vaan olihan siellä. Ja juuri niiden uutisten kanssa, että koirani huutavat päivisin. *Huokaus*

Nyt olisi sitten hyvät neuvot tarpeen. Asiat, jotka EIVÄT ole auttaneet tähän mennessä:

Tarkat aamurutiinit. Asiat tehdään samassa järjestyksessä aamuisin ja poistun asunnosta melko vähäeleisesti huutaen ovelta "Heippa!". Näin ole tehnyt jo vuosia ja kuvitellut sen kertovan koirille jotain. Ehkä se kertookin. Sen, että matte on nyt poissa monta tuntia ja voi huutaa ihan rauhassa?

Verhot kiinni, että eivät näe pihalle. Tuulikaappiin valot päälle, että koirat eivät olisi ihan pimeässä. Kumpikohan on parempi, pimeä vai valot päällä?

Radio päälle, että eivät kuulisi kaikkia ääniä. No se oli vasta tänään ekaa päivää. Ehkä laitan sen vähän lujemmalle huomenna. Ei kuitenkaan niin lujalle kannata laittaa, että naapurit häiriintyvät siitä.

Sitruunapanta X 2. Leolla se toimii ainakin vähän, terrierit ovat jo oppineet, että ei sitä sitruunaa pitkään riitä. Ehkä haen kuitenkin kolmannenkin. Saavat sitten edes runtua tasapuolisesti kaikki... kunnes sitruuna loppuu.

DAP-haihdutin on ollut asunnossa jo pari päivää ennen muuttoa hajuaan levittelemässä ja on seinässä edelleen. En tiedä, auttaako se mitään. Koirat ovat kyllä edelleen aika rauhallisia, kun olen kotona. Varmaan siksi, kun ovat riehuneet täällä päivällä.

Mitä aion vielä kokeilla:

Edelleen tarkat aamurutiinit. Voisin ehkä tehdä aamuisin pidemmän lenkin (eli nousen viideltä ylös...)?

Enemmän valoja päälle. Jos se pimeys onkin yksi jännä tekijä?

No se radio kovemmalle. Jos se vaikka auttaisi?

Yksi sitruunapanta lisää.

Koirille jotain ajanvietettä. Ehkä jotain isoja luita purtavaksi. Ei pieniä luita, eikä puruluita, vaan oikeita isoja luita. Tai jotain semmosta.

Yleensäkin lisää liikuntaa ja muuta aktiviteetteja koirille. Ehkä niillä on vaan tylsää? En ole hetkeen opettanut mitään uusia temppuja ja Leonkin tokoilu on ihan minimaalista. Jotenkin ei muka aika riitä. Ja nytkin kuitenkin on aikaa kirjoittaa blogiin...

Laitoin tänään naapureiden postilaatikoihin viestin yhteystietojeni kanssa varustettuna. Pahoittelin koirien aiheuttamaa meteliä ja kerroin, että yritän korjata tilannetta. Pyysin ilmoittamaan, haukkuvatko koirat vai ovatko ne hiljaa. En tosiaan itse kuule töihin saakka, mitä ne täällä päivisin tekevät.

Ja pitihän sitä vähän itkeätirauttaakkin. Välillä vaan epätoivo iskee ja sitä miettii, että kuinka paljon enemmän minä oikeasti pystyn tekemään. Ja jos jäljelle jää vain se yksi ratkaisu, niin kenestä olisin valmis luopumaan... en kenestäkään. Varsinkaan, jos en ole yrittänyt kaikkea. Täytyyhän tähän löytyä joku muukin ratkaisu.