Hakutreeneissä otin viimeksi kolme ukkoa, joista yksi oli peitetty ja yhden kohdalla otettiin vähän pidempi ilmaisu (n. 50 haukkua). Peitetyn ja "tavallisen" ukon kanssa ei ollut mitää kummempia ongelmia. Leo ei tökkinytkään sitä "tavallista" maalimiestä, koska siellä oli skarppi tyyppi piilossa. Yhdessä kohdassa Leo oli vähän näyttänyt siltä, että se voisi ehkä tökkäistä, niin maalimies sanoi heti "ä-ä" ja Leo perääntyi. Pidemmässä ilmaisussa haukku pätki aika lailla. Ilmeisesti Leo vilkuili välillä, että olenko tulossa. Korvien kanssa ei näyttänyt olevan mitään ongelmaa. Sanoisin, että ihan perus ilmaisutreenejä Leolle siis voisi tehdä pitkästä aikaa. Eli pitkiä haukutuksia. Muuten treeni meni ihan hyvin.
Tokossa Lerppu sai viimeviikolla tehdä vähän sekoitettuja liikkeitä. Aluksi vietiin koiran kanssa noutokapula paikalleen ja käytiin näyttämässä ruutu. Sen jälkeen käveltiin takaisin hypyn luo ja laitettiin koira tekemään hyppy. Koska olen Leon kanssa tällä hetkellä avoimessa luokassa, laitoin koiran istumaan hypyn taakse. Siitä lähetettiin ruutuun. Sitten ohjaaja käveli koiraa kohti jne kuten kokeessa ruutuliikkeessä. Pysähdyttiin siihen alussa viedyn noutokapulan viereen. Koira jätettiin siihen ja siirryttiin itse eteenpäin. Siitä joku kaukokäskyjen asennonvaihto, jonka jälkeen koira sai tuoda noutokapulan ohjaajalle. Näin se olisi mennyt, jos homma olisi mennyt täydellisesti. Leon kanssa tuli pienoinen ongelma ruudussa. Leksa lähti vähän turhankin innokkaasti sinne ja meni yli. En saanut kauko-ohjattua sitä ruutuun, joten pyysin sen takaisin ja lähetin uudelleen. Toisella yrittämällä saatiin homma aika hyvin maaliin ja saatiin tehtyä kuviot loppuun. Toisella kierroksella tehtiin hommasta vähän toisenlainen variaatio, senkin saimme Leon kanssa joten kuten läpi. Vaikeimmaksi siinä osoittautui se, että kun koira meni noutokapulan luo, se piti saada ohjattua hyppäämään hyppy kapulan kanssa ja sen jälkeen sitten kapulan tuonti kuten noudossa. Putkiaivo-Leksalle tämä tuotti hieman päänvaivaa, kapula putosi aina hypylle mennessä. Sitten se hogasi, mistä on kyse ja teki homman hienosti. Leksa-poika oli ihan tohkeissaan, kun kerrankin tehtiin jotain normaalista jynssäämisestä poikkeavaa.
Kuva treenistä. Punainen viiva on koiran reitti, sininen ihmisen kulkema |
Pyysin sen kerran vetäjältä vielä vinkkejä meidän kaukokäskyongelmaan. Homma lähti korjaantumaan yllättävällä palkkaamisella. Eli palkkasin välillä jo siinä kohdassa, kun olin vasta menossa sinne, mistä koiraa käskytetään. Ja välillä palkkasin ennen ensimmäistäkään käskyä. Välillä ensimmäisestä vaihdosta ja välillä kolmannesta vaihdosta jne. Leon silmät suurenivat ehkä puolella, kun se suoritti asennonvaihtoja innolla, kun ei voi yhtään tietää, missä kohdassa palkka tulee. Että. Ei. Taas. Voinut. Tätäkään. Itse. Tajuta. Taidan minäkin olla vähän putkiaivo, kun ajattelin liian mustavalkoisesti. Jos ongelma on kerran se, että koira ei meinaa nousta makuulta istumaan, niin palkkaan siitä istumaannoususta. Aina. Ja joka kerta vaan siitä. On varmaan koiria, joille tällainen tsydeemi toimii, mutta näköjään Leon kanssa ongelma ratkesi jo ihan yhden harjoituksen aikana tällä satunnaisella palkkauksella. Tai ehkä ratkeaminen on vähän turhan vahva sana, ei se varmaan nyt niin mene, että tästä lähtien homma toimii joka kerta. Mutta oikeaan suuntaan saatiin hommaa joka tapauksessa.
Kuva: Oskari Keisala |
Tämän viikon tokotreeneissä tehtiin niitä kaukoja parilla eri tavalla. Tehtiin niin, että tein aluksi kolme liikettä alle palkkaamatta ja palkkasin sitten kaukoissa jo ennen ensimmäistäkään vaihtoa. Lisäksi tehtiin pelkkää kaukoa niin, että palkkailin eri kohdissa. Lisäksi harjoittelimme sitä leuka maassa makaamista. Tällä kerralla Leo pysyi kohtalaisen hyvin muuten, paitsi sitten, kun kävelin poispäin ja kauemmas. Vetäjän mukaan Leo vaikuttaa siltä, että se tietää kyllä, mitä pitäisi tehdä, mutta se kokeilee, että voisiko sitä kuitenkin vähän oikaista. Eli tätä pitää vaan treenata lisää. Ja niin, että menen kauemmas ja piiloonkin jossain vaiheessa. Tiedän kyllä, että tämä on meillä vielä pahasti kesken, joten eipä tullut yllätyksenä se, että asiaa pitää vaan harjoitella lisää. Niin ja pitäisi ehkä miettiä siihen leuan maahan laittamiseen joku muu käsky. Laitetaan mietintää :)
No sitten se toinen uusi juttu, jota aion kokeilla... Ilmoitin Viivin Rally-tokon alkeiskurssille :) Tämä voisi olla Viiville sopiva harrastuslaji. Ei ole nähkääs niitä ryhmäliikkeitä muiden koirien kanssa ainakaan alemmissa luokissa. Ja en nyt asetakkaan tavoitetta kovin korkealle. Vaikka mistä sen tietää, miten paljon me tästä Viivin kanssa innostutaan. Ainakin näin ennen ensimmäistäkään treenikertaa olen jo ihan täpinöissäni. Yllätyksekseni huomaan odottavani innolla Viivin kanssa touhailua. Se on ollut niin kärppänä, kun olen silloin tällöin tokoillut sen kanssa. Katsotaan nyt sitten, muuttuuko ääni kellossa heti ensimmäisen treenikerran jälkeen, kun Viivi on yrittänyt tappaa kerralla hallillisen muita koiria :D