torstai 12. toukokuuta 2011

Sitä ja tätä, siellä ja täällä

Treenilöitä treenilöiden perään. Maanantaina pelastushakua, tiistaina agilitya ja eilen olin paimentamassa Leon kanssa.

Maanantaina harjoitusten teemana oli liikkuva maalimies. Viiville otin niin, että ensimmäinen maali seisoi ja toinen liikkui vähän seisaallaan. Kummankaan kanssa ei mitään ongelmaa. Ainut oli, että Viivi taisi saada molemmista maaleista hajua aluksi ja vähän aikaa juoksi edestakaisin, ennenkuin saa päätettyä kummalle menee ensin. Vinkunen on kyllä niin reipas <3



Leolle kolme ukkoa, joista ensimmäinen seisoi, toinen istui ja kolmas liikkui vähän seisaallaan. Ilmaisun kanssa ei ollut taaskaan mitään ongelmaa, hallinnan kanssa kylläkin. Olin kyllä itse vähän ääliö, kun lähdin liikkeelle alueen reunalla menevää tietä pitkin. Mitähän tuo meidän spurttailija tekee, kun se päästetään irti suoran tien päässä. Nii-in, kyllä se spurttaa. Leksaa on nyt palkattu enemmän haukkumisen aloittamisesta, koska yleensä vain sen aloittamisen kanssa on ollut niitä ongelmia. Kun haukkuminen vaan lähtee käyntiin, niin kyllä sitä ääntä on yleensä riittänyt. Seuraavaksi voisi ottaa ainakin yhdellä maalilla pidemmän haukun. Pian tuo neropatti muuten huomaa, että 2 - 7 haukkua on ihan riittävä määrä.

Tiistaina oli Pedon aksa. Rata oli taas vähän yli meidän taitojen monessakin suhteessa. Alussa Peto piti saada jätettyä parinkin esteen taakse ja aika monta kertaa se lähteminen otettiin uusiksi. Kepit eivät sujuneet tällä kertaa ollenkaan niin hyvin kuin viimeksi. Ja nyt on puomin kanssa ongelma johtuen siitä, että Peto sen yhden kerran juoksi viime talvella keinun päähän ja rämähti alas aika kovaa. Nyt se arastelee puomin alussa, mutta kunhan siinne päälle asti on päästy (eikä se puomi pudonnutkaan alta), niin loppuun päästään kyllä. Mutta eiköhän se tästä taasen. Pitäisi ehkä edes joskus mennä normaalien viikkoharkkojen lisäksi treenaamaan Pedon kanssa niitä esteistä, joiden kanssa meillä on ongelmaa.



Eilen oli sitten vuorossa paimennusta pitkästä aikaa. Arvelin, että homma ei suju tälläkään kertaa, koska viimeksi meillä oli monen sortin ongelmaa. Ei se nyt mitenkään loistavasti mennyt nytkään, Leolla tuppaa edelleen olemaan häntä ylhäällä enemmän kuin alhaalla. Mutta sain juosta lampaiden edessä jo etuperin ja Leo kuljetti niitä perässäni ainakin jotenkuten. Vähäsen tuli voittajaolo, kun ohjaaja sanoi, että voisimme lopuksi kuljettaa lampaat niiden vesiastian viereen. Ja saimme kuin saimmekin lampaat juomatauolle. Hakukaarta harjoittelimme myös ja voin sanoa, että Leolla ei tunnu olevan oikein minkään valtakunnan kaarta mielessään. Oikealle se menee vähän paremmin, mutta vasemmalle meneminen on kyllä todella vaikean takana. Tälläkin kertaa Leo haukkui välillä vähäsen, mutta tällä kertaa se haukkui selvästi minulle, eikä lampaille. Varsinkin, kun yritin saada sitä sille vasemmalle kaarelle. Herra olisi halunnut vaihtaa suuntaa aina kesken ja kun painostin väkisin oikeaan suuntaan, niin pitihän siinä vähän haukkua.

Hiki tuli!

Niinkuin sanottua, ei se nättiä ollut, mutta paremmin meni kuin edellisellä kerralla. Leksaan pitäisi saada vähän nöyrempää asennetta, niin ehkä se häntä ja säkäkin vähä laskisi. Seuraavalla kerralla koirille pullistellut lammas jätetään kuulemma porukasta pois, niin lauma voisi liikkua vähän paremmin. Nyt tuo vanhempi uuhi käveli suurimman osan matkasta takaperin koiralle uhitellen. Ehkä senkin vuoksi Leo välillä teki valehyökkäyksiä lampaita kohti. Myös toinen harjoituksissa ollut koira provosoitui kovin tantta-uuhen isottelusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti