lauantai 14. toukokuuta 2011

Jälkiä metsään

Torstaina sain kuin sainkin itseäni niskasta kiinni ja pakkasin kaikki kolme koiraa, purkit ja pari hanskaa autoon. Eikun metsään ja jälkiä tallaamaan. Nyt kun harjoitusten teemana oli esineet jäljellä, en tehnyt taaskaan kovin pitkiä jälkiä. Kuvittelen, että homma sujuu paremmin, kun toistoja tulee muutama vähän tiheämmin. Ja ei kai sitä samaan aikaan voi harjoitella pidempiä jälkiä ja uutena asiana myös esineitä.

Pedon jälki olin noin 80 askelta ja jäljellä oli kolme purkkia. Ensimmäiselle purkille Peto pysähtyi ihan selvästi, haisteli purkkia häntä heiluen ja katsoi minuun. Minulle tuollainen esineen merkkaaminen on ihan riittävä (varsinkin Pedon kanssa), joten palkkasin siitä. Toisella purkilla sama juttu, kuten myös kolmannella jäljen päättävällä purkilla. Hyvä Petsku!



Viivin jälki oli about 150 askelta ja jäljellä neljä purkkia. Ensimmäisestä mentiin ohi, samoin toisesta. Kyllä Viivi sitten purkin löytää, kun itse pysähdyn ja vaadin etsimään vähän tarkemmin. Kolmannen purkin Viivi löysi ja avasi taas itse. Neljännen purkin jäljen päässä Viivi löysi myös itse, mutta ei ehtinyt avaamaan sitä. Tuo Viivin jäljestystyyli on kyllä kovin suurpiirteinen, mutta kyllä se taas aikalailla oikeaan suuntaan painatti. Ja ilmasta hajua otettiin taas huomattavasti enemmän kuin maasta. Ehkä Viivin kanssa vaan täytyy tyytä tuohon jäljestystarkkuuteen. Kyllä se aika todennäköisesti ehkä löytäisi jäljen päässä olevan ihmisen, mutta esineistä se kyllä menee ohi. Ainakin kun ne esineet ovat muovirasioita. Ehkä Vinkuselle pitäisi vanhentaa jälkeä enemmän. Nyt parilla viimekerralla olen ajanut jäljet melkein heti tekemisen jälkeen.



Leksalle oli myös 150 askeleen jälki, jossa kaksi hanskaa ja jäljen päässä purkki. Ensimmäisen hanskan Leo otti heti suuhun, mutta ajatus katkesi siihen ja se pudotti hanskan. Pyytäessa hanska tuotiin minulle. Toisen hanskan kohdalla Leo vaan nuuhkaisi hanskaa vähäsen ja meinasi jatkaa matkaa. Pyydettäessä tuokin hanska päätyi minulle. Purkin Leo otti suuhunsa heti ja toi sen minulle. Voisin kuvitella, että kun tuo purkkien tuominen on noin hyvin sisäistetty parin harjoituksen jälkeen, niin kyllä se pian tajuaa, että muutkin esineet pitää tuoda minulle. Pitää vaan miettiä joku riittävän hyvä palkka esineiden tuomisesta. Vaikka kaikenlainen esineden tuominen on Leon mielestä huippuhauskaa, niin jäljestäminen on vielä kivempaa. Se ei ehkä oikein malttaisi pysähtyä jonkin hikisen (kirjaimellisesi) hanskan vuoksi. Nyt kun joka esineellä piti pysähtyä, niin lähdöt olivat aika vauhdikkaita. Melkein joka kerralla meinasin kaatua, kun olin antanut Leolle luvan jatkaa jäljestämistä. Kaverilla on ainakin motivaatio kohdallaan, tosin tällä kertaa vauhtia oli taas niin paljon, että tarkkuus vähän kärsi. Ehkäpä näille kaikille pitäisi vaan jo vanhentaa jälkiä huomattavasti enemmän. Varsinkin metsässä, kun hajua jää paljon enemmän kaikenmaailman varpuihin ja kanerviin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti