Peto on tuntunut olevan tähän autoratkaisuun tyytyväinen. Se lähtee aamuisin innokkaasti mukaan ja päivällä vähintään yhtä innokkaasti pienelle kaupunkilenkille. Olen siis käynyt Pedon kanssa ruokapaussilla pienellä pisulenkillä päivisin. Joka kerta, kun olen tullut auton luo, Peto on nukkunut ihan tyytyväisennäköisenä autossa. Tänään perjantaina Peto ensimmäisen kerran vähän vinkui, kun jätin sen aamulla autoon. Leo ja Viivi ovat ilmeisesti suhtautuneet tähän järjestelyyn hyvin. Kun tulen töistä, kumpikaan ei ole haukkunut (siis sille, että tulen kotiin) ja sitruunapannoissakin on mömmöjä jäljellä. Ilmeisesti tyypit ovat siis nukkuneet tai ainakin olleet hiljaa työpäivien ajan.
Suunnitelma jatkuu nyt niin, että viikonloppuna harrastan jonkinlaista edestakaisin juoksemista asunnon ja... no jonkun välillä. Niin paljon kun nyt muilta menoiltani ehdin. Ensi viikolla rauhoittavat ovat ehkä ja vaikuttaneet, joten kokeilen jättää Pedon työpäiviksi kotiin. Yritän jollain konstilla saada selville, onko se ollut hiljaa. Siinä tulisi kaksi kokonaista työviikkoa sitten tällaista kokeiluvaihetta ja sen jälkeen mulla on talviloma. Olin ajatellut tehdä jotain kivaa talvilomalla, mutta varmaan juoksen sen koko viikon asunnon ja... no, jonkun paikan väliä. Sillä ajatuksella, että olen aluksi vähemmän aikaa pois kotoa ja pikkuhiljaa pidempiäkin pätkiä.
Rauhoittavia Peto saa nyt sitten vetää alkuun kaksi kuukautta tällä isommalla annostuksella. Sen jälkeen katsotaan, missä mennään. Kuulemma tuota rauhoittavaa voi koiralle antaa vaikka vuosikaupalla (toki annostusta pienennetään alun jälkeen), jos se vaan toimii. Nyt siis kaikki sormet ja varpaat ristiin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti