maanantai 28. tammikuuta 2013

Hierottuja koiria

Olen taas saanut varattua koirille hieronta-aikoja. Tällä kerralla hieroja on tullut kotiin koiria hoitamaan. Kahdesti hieroja on nyt käynyt ja parin viikon kuluttua on seuraava aika.

Ei ollut mikään yllätys, että Peto on se eniten käsittelyä tarvitseva kaveri. Selästä ne pahimmat jumit löytyivät, kuten ennenkin. Peto on saanut pötkötellä magneettimatolla ja kipeitä kohtia on käsitelty laserilla hieronnan lisäksi. Kahden käsittelykerran jälkeen Peto tuntuu jo omaankin käteen paljon pehmeämmältä ja joustavammalta, mutta kyllä se edelleen pomputtaa takajalkoja aika paljon. Se voi kyllä johtua siitäkin, että Petskulla saattaa olla vähän paikat arkana käsittelyn jäljiltä. Ja lisäksi pakkasella meidän pikkukoirat pomppivat muutenkin ulkona vähän kuinka sattuu, kun käpsyköitä paleltaa.



Leksalla oli myös joitain jumituksia, mutta ei mitään Petoon verrattavaa. Jumit saatiin aika hyvin pois yhdellä hierontakerralla. Toisellakin kerralla Leo katsottiin läpi ja siitä löytyi pari uutta "vammaa". Selässä on selkeä venähdys tms, mutta se saatiin taas pois yhdella käsittelyllä. Hierojan mukaan Leolla ei ole mitään sellaista vikaa, joka tuntuisi aiheuttavan jumitusta samoihin paikkoihin, vaan nämä hierotut jutut ovat olleet selkeästi yksittäisten liukastumisien aiheuttamia. Ainut juttu, joka Leolla tuntuu olevan vinksallaan, on takajalkojen lihasettomuus. Hieroja ei kuitenkin ole löytänyt Leosta mitään sellaista "vikakohtaa", joka selittäisi takajalkojen huonot lihakset. Etupäässä Leolla sen sijaan on lihaksia ja paljon. Sama juttu on tullut esiin aikaisemmillakin hierontakäynneillä eri hierojalla. En nyt sitten tiedä, mitä asialle voisi tehdä. Tämän hierojan mukaan on tietysti olemassa jotain voimistelujuttuja, joilla takajalkoihin voisi saada lisää lihaksia, mutta nämä voimistelut eivät sinänsä poistaisi sitä ongelmaa, mikä ikinä se sitten onkin.

Olen nyt miettinyt, että voisiko tuollainen vahva etupään käyttö ja takajalkojen vähempi käyttäminen olla yhteydessä Leon sukupuuhun? Kun katsoo paimentavia bortsuja, niin kyllähän siinä mennään aikalailla etupää alhaalla ja takajalat kipittävät perässä. Ainakin kuvista päätellen. Voiko tällainen kropan käyttäminen siis johtua tietynlaisesta rakenteesta, koska Leo on taustaltaan tietääkseni melko työpainotteinen? En oikein tunne sellaisia työlinjaisten bortsujen omistajia, joilta voisin tätä kysyä. Täytyy vähän muutenkin miettiä, että mistä tätä viitsisi lähteä kysymään. Jos joku asiasta tietävä tätä blogia lukee, niin mielelläni ottaisin tietoa vastaan. Vaikka sinänsä en sitten osaa sanoa, mitä se tieto auttaa? Ehkä helpottaisi omaa oloa, jos tietäisi, että tällainen etupääpainotteinen lihaksisto on tämänrakenteiselle koiralle tyypillinen. Jos muilla on samanlaisia ongelmia, oletteko tehneet asialle jotain? Tai onko sille oikein paljon tehtävissä mitään? Tarvitseeko sille tehdä mitään?



Viivi-Vinkulainen katsottiin nyt toisella kerralla vähän kaupanpäällisinä, kun Leossa ei ollut niin paljon käsiteltävää. Sama vanha alaselän jumi Viiviltä löytyi ja siitä kipupaikasta johtuen ylempää selästä toinen jumituskohta. Ja siinäpä se. Jumitukset saatiin aika hyvin pois yhdellä hoitokerralla. Viivi onkin meidän koirista aina parhaimmassa kunnossa. Neiti ikiliikkuja, jonka lihaksissa ei kuona-aineet ehdi juuri aikaansa viettää :)



Tuo aikalailla saman kohdan jumittuminen kaikilla kolmella saattaa johtua lumessa hyppimisestä. Se on ainakin sellainen juttu, jota ne kaikki tekevät. Leolla on enemmänkin erilaisia venähdyksiä, mitä en yhtään ihmettele. Kyllä sen koheltaminen on välillä niin pahannäköistä, että olisi oikeastaan ihme, jos sille ei tulisi ikinä mitään vammoja. Niin usein sen juosta hohottaa vaan täysiä liukkaudesta huolimatta ja liukastelee ihan joka paikassa. Meidän vanhemmat ja fiksummat koirat ymmärtävät hidastaa ja kävellä varovasti, jos on liukasta. Mutta Leo ei ymmärrä, vauhdilla vaan. Peto raukkaparkanen taas on vaan aina ihan juntturassa. En oikeastaan edes tarkkaan tiedä, että miksi. Tai kyllähän sen koko liikkuminen näyttää siltä, että rakenne ei ole ihan priimaa. En kuitenkaan tiedä, olisiko siitä mitään apua, vaikka sen kuvaisi. Toisaalta voi tietysti olla, että jos sillä onkin joku niin pahan vika, että se tarvitsisi jo jotain lääkitystä (kipulääkitystä lähinnä). Ehkä nyt ensin kuitenkin haen hierojan suosituksesta koirille glukosamiinia ja annan sitä kuurina. Kuulemma sen huomaa sitten aika nopeasti, että oliko siitä apua. Siis kuurin jälkeen. Aloittaessa voi olla vaikea huomata, muuttuuko mitään, varsinkin jos muutokset tapahtuvat hitaasti. Mutta kun kuurin lopettaa, ero saattaa olla huomattavissa. Elikkäs eiku kokeilemaan, nyt heti iltaruuan kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti