lauantai 9. helmikuuta 2013

Häiriöitä

Leon kanssa on tehty tokossa viimeaikoina aika paljon erilaisia häiriötreenejä. Useamman kerran harjoitellut jutut sujuvat jo huomattavasti paremmin, mutta kyllähän herra melko helposti häiriintyvää sorttia on. Luonnetestitermeillä puhuttaessa Leo olisi siis ilmeisesti temperamentiltaan vilkas.

Perushäiriöharjoitus - jossa koira otetaan perusasentoon ja yritetään pitää katsekontaktissa häiriöistä huolimatta - menee jo melko hyvin. Apuohjaaja yrittää saada koiran huomion itseensä puhumalla, kutsumalla, käskyttämällä, ruualla, leulla tai ihan millä vaan. Vain mielikuvitus on rajana. Muut häiriöt Leo jo aika hyvin kestää, mutta kun apuohjaaja käskyttää maahan painokkaasti ja taputtaa samalla maata, Leo menee aika usein makuulle salamannopeasti. Se pitää kuitenkin yleensä kontaktin minuun sen tehdessään. Maahanmeno tapahtuu niin nopeasti, että en yleensä ehdi kieltää ajoissa. Välillä kuitenkin ehdin ja silloin Leksa pysyy istumassa. Muuten kontakti pysyy melko hyvin pieniä lipsahduksia lukuunottamatta. Ja välillä, kun paine kasvaa suureksi, Leosta lähtee vähän ääntä. Se ei hauku, mutta jonkinlaista örinää voi välillä kuulua. En ole siihen puuttunut, koska eihän kokeessa tämänkaltaista liikettä ole. Hauskaa vaihtelua tällainen häiriköinti on normaaliin "harjoittelen liikkeitä tai liikkeiden osia" -treeneihin verrattuna.




Viimeviikon treeneissä meillä oli ryhmän ulkopuolinen spesiaalihäirikkövetäjä. Tämän kyseisen vetäjän lemppariaihe, johon hänellä on jo vuosien kokemus ;) Piti tehdä seuraamisia kaikenmaailman ruokakasojen päällä ja jääviä liikkeitä niin, että kävellään pressun yli ja jätetään koira seisomaan/maahan/istumaan pressun päälle. Sitten piti tehdä jääviä liikkeitä niin, että kun koira pysähtyy, ohjaaja lähtee juoksemaan. Paikkamakuussa koirat jätettiin riviin ja jokaisen koiran edessä maassa oli monipuolinen ja herkullinen valikoima erilaisia nameja. Lisäksi koko paikkamakuun ajan häiriköitiin monin eri tavoin. Treenien vetäjä kävi jokaisen koiran luona osoittelemassa nameja ja sanomassa jotain tyyliin "katoppa millasia herkkuja, nam nam...". Leo hanskasi tämän. Sitten vetäjä meni seisomaan vähän matkan päähän ja huuteli erilaisia käskyjä, sekin meni muistaakseni hyvin. Mutta sitten vetäjä otti vinkulelun ja vingutteli sitä. Leo meinasi nousta, mutta ehdin kieltää. Sen jälkeen vetäjä heitti vinguttamansa lelun ja Leo ehti nousta. Herra takaisin riviin makaamaan. Seuraava häiriö oli pilli, johon puhalleltiin, se meni taas ok. Sen jälkeen vetäjä "vinkui" itse ja juoksi paikkamakuurivin päästä päähän. Senkin Leo kesti, mutta oli ilmeisesti omasta mielestään ollut niin hienosti, että ansaitsi palkan. Kaulaa venyttämällä Leksa onnistui ottamaan yhden häiriöherkun palkaksi siitä edestään. Kun sitten kielsin ottamasta lisää nameja, Leo päätti käydä vähän morjenstamassa vetäjää. Herra takaisin riviin makaamaan taas. Sen jälkeen oli muistaakseni vielä jotain häiriöitä uudemman kerran pienemmällä skaalalla ja sen jälkeen koirat sai vapauttaa. Tällä kertaa osasin edes olla senverran fiksu, että en sanonut "vapaa", koska Leo olisi varmaan heti rynnännyt syömään ne häiriönamit. Kehuin vaan ja pyysin sitten tulemaan mukaani ja palkkasin itse.

Viimeisenä meillä oli sitten ruutua ja luoksetuloa "miinakentän" läpi. Eli koiran ja ruudun välissä oli leluja ja nameja aikamoinen arsenaali. Otin varman päälle ja vein Leon oman lelun ruutuun. Eihän siinä sitten ollut mitään ongelmaa, kun sai juosta kaikkien häiriöiden ohi. Tein vielä toisenkin ruutuunlähetyksen ja sekin meni hyvin. Luoksetulot miinakentän läpi onnistuivat erinomaisesti, myöskin keskelle miinakenttää pysäyttämiset luoksetulon yhteydessä sujuivat. Leksaa ei siis häiritse asiat silloin, kun niiden yli saa juosta. Leksa vaan lisää vauhtia, että pääsee nopeasti houkutusten ohi.




Nyt kun on harjoiteltu häiriöitä, niin porukalla päätimme pitää jonain viikonloppuna häiriöttömät treenit. Eli menemme hallille silloin, kun siellä ei ole ketään muuta paikalla (meidän tokotreenien aikaan samassa hallissa on aina agilitytreenit) ja olemme itsekin hiljaa. Kokeessahan tilanne on yleensä se, että yleisökin on hiirenhiljaa ainakin paikkamakuun aikana. Hyvä treenata sitäkin, että se ei sitten tule koiralle kokeessa "uutena kokemuksena". Tai meidän ryhmässä on kyllä kaikki kisanneet enemmän tai vähemmän, eli on siitä hiljaisuudestakin kokemusta. Mutta välillä pitää muistaa sitäkin treenata.



Kirjoituksen yhteydessä olevat kuvat eivät liitty tokotreeneihin mitenkään. Mutta mielestäni ne sopivat hyvin tällaiseen häiriöaiheeseen. Leo näyttää ainakin joka kuvassa enemmän tai vähemmän häiriintyneeltä :D

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti