Sata vuotta myöhemmin

Tällä kerralla en aloitakkaan tylsästi treenikuulumisista, vaan yritän kertoa jotain muuta. Muistelen vaikka lomaa, joka tuntuu olevan ja satojen vuosien päässä. Olenhan ollut töissä jo kaksi päivää.

Lomareissulla tuli tosiaan käytyä siellä Ikeassa. Ostin uusia petivaatteita. Syy numero 1: Omistan aika vähän ehjiä petivaatteita. Peto kun petaa joskus aika tarmokkaasti tuota sänkyään (jossa minäkin saan siis välillä nukkua). Niin että eipä tartu varpaat pussilakanoiden reikiin. Syy numero 2: Koska Peto nukkuu sängyssä (ja minäkin välillä), niin peti tosiaan näyttää siltä, että koira nukkuu siellä. On karvoja ja hiekkaa vaikka muille jakaa. Siksi ostin yhden sellaisen "beessin" setin. Se taitaa olla jopa trendikäs, vaikka itse sitä ostaessa ajattelin sen olevan hiekanvärinen. Ei kato erotu ne hiekkamuruset niin hyvin. Pedolle uudet petivaatteet kelpasivat:

Silloin eräänä päivänä (lomalla) kävimme siellä jäljestämässä ja mustikassa. Peto on saanut jo siniset vauhtiraidat pois nahastaan. Mutta siellä mustikoita poimiessa Annin poimuriin (niin, se käytti tosiaan poimuria. Mustikoiden keräämiseen) sujahti aika villinvärinen toukka. En tiedä, onko Anni vieläkään ehtinyt tunnistaa lajia, vaikka siitä otettiin kuvakin sitä varten. Mikä tämä on?  Tuo keltainen pompularaita tuossa selässä on myös "karvaa". Toukalla oli oikein kunnon irokeesi.

Itse jäljestyksestäkin otettiin/yritettiin ottaa kuvia. Hankalaahan se vähän on, mutta Anni sai napattua minusta ja Leosta ainakin tällaisen kuvan:

Tuo treenitasku ei kyllä imartele kenenkään muotoja, se on sanottava. Ihan kuin olisi kakka housuissa. Se on vesipullo siellä takataskussa. Laitetaan siis kropan muhkurat treenitaskun syyksi. Se vääristää kuvaa. Ja tuo kuvakulmakin on aika erikoinen, senkin takia näytän läskiltä...

Sitten se treenillinen osuus. Perjantain tokotreeneissä Leon kanssa tehtiin kaikenlaisia erikoisuuksia. Treenien vetäjä oli keksinyt (löytänyt netistä) hauskan "radan", joka sisälsi aika paljon elementtejä eri liikkeistä. Siinä tuli luoksetulon pysäytyksiä, kaukokäskyjä, hyppyä, noutoa ja ruutua ainakin. Sain huomata, että Leo ei ehkä sittenkään osaa ruutua oikein hyvin, kun se tehdään jollain muulla tavalla, kun liikkeenomaisesti. Ja jos Lerppu saa valita, että hakeeko se noutokapulan, vai meneekö hypylle, niin noutokapula vie voiton. Se ei ollut yllätys.

Sunnuntaina oli kokeenomaiset treenit ja voisihin sitä vaikka ilmoittautua johonkin tokokokeeseen pitkästä aikaa. Suurimmaksi osaksi homma meni hyvin. Liikkeiden aloituksiin minun täytyy edelleen panostaa lisää. Jos Leo jää seuraamisissa ensimmäisellä askeleella vähänkin huuhailemaan, niin ei se siitä kovin helpolla paremmaksi muutu. Mutta jos herra on heti alussa mukana, koko liike menee yleensä hyvin. Itse avoimen luokan liikkeet Leo osaa aika hyvin. Se on enemmänkin siis tuo virehomma, joka meillä pissii. Aina ja edelleen.

Maanantaina oli sitten tottistreenit. Minä treenaan nyt erikseen BH-koetta ajatellen. Jospa sen saisi joskus suoritettua... Siellä otin nyt sitten niitä liikkeiden aloituksia. Eli perusasentoa ja siinä katsekontaktia. Välillä palkka (lelu) pelkästä sivulletulosta, välillä siinä olosta ja kontaktista. Välillä seuraamiseen lähtemisestä jne. Ehkä se siitä. Ja tein myös paikallaolon samalla, kun toinen koira treenasi liikkeitä. Sekin meni hyvin. Näyttäisi siltä, että oikeastaan tuo BH-kokeen paikallaolo on Leolle helpompi, kun tapahtuu asioita. On jotain, mitä katsella. Ei tarvi vaan pötkötellä hiljaisuuden vallitessa.

Ja tänään aion pitää lepopäivän kaikenlaisesta treenaamisesta. Nyt pitäisi vaan sulkea tämä kone ja lähteä lenkittämään koirat. On niin väsy, että ehkä pääsen tänään jopa ajoissa nukkumaan. Ehkä.

Auringonlasku yhtenä lomapäivänä. Sata vuotta sitten.