Harhailua

Innokas jälkitreenaaja Anni laittoi tänään heti aamu(päivästä) viestiä, että olisiko tänään jälkitreenit. Ja minähän siihen, että voisipa ollakkin. Metsään siis.

Aluksi minä lähdin tekemään Siirille kulmatreenijälkeä ja Anni meni tekemään Leolla harhajäljen. Sen jälkeen oli ohjelmassa mustikanpoimintaan Piitun ja Pedon kanssa. Noin tunnin kuluttua lähdin tallaamaan Leksalle sitä varsinaista jälkeä. Harhajälki oli siis noin tunnin - puolitoista sitä oikeaa jälkeä vanhempi. Tein Leolle n. 300 metrisen jäljen, joka ylitti harhajäljen noin 200 metrin kohdalla. Leon varsinainen jälki ehti vanhentua noin tunnin.

Tällä kerralla harhatreeni meni hyvin. En tiedä, johtuiko se siitä, että harha oli aika paljon oikeaa jälkeä vanhempi, vai siitä, että harhajäljen tekijä kulki jäljestäessä perässä. Olipa syy  mikä tahansa, niin saatiin Leolle onnistunut treeni. Se sujahti harhajäljen yli aika lailla siihen reagoimatta. Tai en ainakaan huomannut mitään erikoista siinä harhan kohdalla. Seuraavalla kerralla voisi ehkä kokeilla jo sitten sitä, että harhajäljellä ja oikealla jäljellä ei olisi niin paljon eroa ajallisesti. Näkisi sitten, että onko Leo oikeasti oppinut vielä mitään, vai oliko tämänpäivän treeni vaan "liian" helppo. Olen tietenkin tyytyväinen, että saatiin onnistunut harjoitus. Mutta en anna nyt kuitenkaan vielä itseni uskoa, että Leo olisi tajunnut tämän harhajälkijutun. Parin vaikean jälkitreenin jälkeen on kuitenkin hyvä saada välillä onnistumisia.

Harhajälki piirretty kartaan jälkikäteen ulkomuistista. Jotenkin noin se meni.