sunnuntai 8. huhtikuuta 2012

Hyvän tuulen treenejä

Tällä viikolla hakutreenit olivat oikeat hyvän tuulen treenit. Sopiva tuuli sai aikaan sen, että kaikilla oli aika onnistuneet treenit. Kaikki koirat saivat maalimiehistä hajun aika kauas ja jokainen lähti mukavan itsenäisesti ilmaisemaan kauaskin ohjaajasta. Hyvästä tuulesta seurasi hyväntuulisia ihmisiä.

Viiville tehtiin melko kokeenomainen harjoitus, tosin vähän pienemmällä alueella. Paikallapysyminen ennen maastoon lähtemistä paranee koko ajan. Itse etsiminen sujui Viivin kanssa myös hyvin tuulesta johtuen. Nykyään Vinkunen osaa jopa käyttäytyä suurimmaksi osaksi hyvin maalimiehellä. Joskus se saattaa käydä vähän sylissä, mutta pääosin se haukkuu nätisti maalimiehen vieressä. Mutta kun oikeaa käytöstä ei ole alussa vaadittu, niin eipä koira sitä voi tuon paremmin osatakkaan.





Leolle otettiin "perustreeni" kahdella maalimiehellä. Treenin tarkoitus oli taas hallittu liikkuminen ja rauhallinen ohjaaja. Alkuhäsläyksen jälkeen Leo menikin aika sopivalla etäisyydellä ja totteli ohjauksia Leoksi hyvin. Ilmaisut oli tosi hyvät, kuten myös hallintaosio ennen maastoon menemistä.

Otettiin meidän treeniryhmän tavoitteeksi, että koko kevät ja mahdollisesti myös kesällä otetaan ihan jokaiselle koiralle ennen maastoon menemistä kokeeseen kuuluva hallittavuusosio. Jokaiselle oman osaamistason mukaan. Ja jokainen ohjaaja tekee myös kunnon etsintäsuunnitelman samalla, kun koira on paikallapysymisessä. Tämä juontaa juurensa siihen, että Viiville ei ole tehty niin alusta saakka. Kun aloitin harrastuksen Viivin kanssa, koko hallittavuusosio oli erilainen kuin nykyään. Ja tuon alun hallitsemattomuus tulee olemaan meillä aina Viivin kanssa ongelmakohtana jo senkin vuoksi, että Viivi ei ole muutenkaan minulla hanskassa niin hyvin, kun sen pitäisi olla. Mutta nyt ainakin tulee treenattua sitä JOKA IKISESSÄ treenissä, joten ehkä sekin joskus tulee menemään rutiinilla ja jännittämättä.

Tyypillistä...

Meillä on usempi koirakko menossa tässä kuussa pimeäkokeeseen. Sen vuoksi päätimme järjestää yötreenit, kun tässä kerran on näitä pyhiä vähän normaalia enemmän. Eilen illalla sitten kokoonnuimme laavulle makkaranpaistoon odottamaan pimeän laskeutumista. Viiville tehtiin taas loppukoetreeni. Jälkeenpäin laskin käyttämämme alueen pinta-alan ja se oli melkein tasan kolme hehtaaria. Ensimmäisen maalimiehen Viivi haistoi kaukaa ja irtosi sinne hyvin. Toista sitten etsittiinkin pidempään ja oli menty pari kertaa melko läheltä ohi. Maalimies kyllä löytyi, mutta mielestäni Viivin olisi pitänyt kyllä saada siitäkin maalista haju jo kauempaa. Kolmas löytyi myös lopulta, siitäkin oli menty heti alussa aika läheltä ohi. En tiedä, pitääkö tästä päätellä jotain vai olla päättelemättä. Olen kuitenkin edelleen menossa taidontarkastukseen parin viikon päästä. Siellä saan ainakin ulkopuolisen ihmisen arvion meidän tasosta. En oikein tiedä, että onko meillä nyt ongelmana Viivin liian huono kunto, motivaation puute vai ihan vaan se, että isoja etsintöjä on harjoiteltu viimeaikoina liian vähän. Toivon, että viimeaikaiset ongelmat johtuvat jälkimmäisestä ja korjaantuvan sillä, että harjoitellaan enemmän pitkäkestoisia etsintöjä.

Leolle otin kaksi ukkoa niin, että ensimmäinen löytyy heti alussa ja toinen saa olla vähän kauempana. Ja taas saatiin esiin se ongelma, että Leo ei pysty ilmaisemaan maalimiestä, jos se löytyy tosi nopeasti. Kunnon haukkua ei tullut, vaikka maalimieskin yritti auttaa Leksaa tosi paljon. Päätimme jatkossa kokeilla sitä, että haukutan Leon itse aina ennen alueelle menoa. Jospa se sillä saisi äänensä auki ja/tai purettua paineen, joka sillä saattaa olla alussa päällä. Haukkumisen kanssa kun ei ole mitään ongelmaa, kun herra on saanut aluksi vähän juosta ja päästää höyryjä. Sitä vaan miettin, että aihetanko omalla toiminnalla Leolle ahdistusta vai johtuuko se jostain muusta. Vai onko se edes merkki paineistumisesta. Itselläni ei ole aikaisempaa kokemusta vastaavasta ongelmasta. Toisellakin maalimiehellä Leo oli aluksi vähän puhissut, mutta aloitti sitten kunnon haukkumisen. Leo joutui haukkumaankin aika kauan ennen kuin ehdin maalimiehelle itse. Ilmeisesti ilmaisuongelmat ensimmäisellä maalilla näkyivät vielä toisellakin maalilla vähän tahmeana alkuna. Joka tapauksessa onnistunut treeni, koska ongelma saatiin esiin. Ja nyt tiedetään, että ongelma on edelleen olemassa, vaikka sitä ei aina saadakkaan esille. Pitää nyt varmaan oikein kirjata paperille (tai tänne), että millaisissa tilanteissa ilmaisuongelmaa on ollut ja onko niissä tilanteissa jotain yhteistä. Yksi juttu, joka tulee mieleen, niin aika usein tätä on tapahtunut, kun Leo on joutunut odottamaan omaa vuoroaan autossa pitkään. Ja olen ottanut paikallapysymistä ennen maastoon menemistä. Voisiko se olla joku sellainenkin juttu, että Leo on haistanut maalimiehen, mutta en ole päästänyt sitä maalille, vaan pakottanut sen pysymään paikalla. Kun sille ihmiselle on sitten päästy, niin Leo ei ole ihan varma, että saiko tänne nyt tulla vai ei. Äääh, taidan pohtia jo liian pitkälle.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti