Eilen oli tokotreenit. Minulla oli vetovuoro, mutta otin Leksan kuitenkin mukaan. Treenasin sen kanssa sitten lopuksi. Paikalla oli vielä pari ylempien luokkien tokottelijaa ja pyysin heitä katsomaan vähän meidän ruutu-treenejä ja antamaan vinkkejä ongelmakohtiin. Kiitoksia vain avusta, sain paljon uutta ajateltavaa. Itse treeni meni aika kivasti, sain Leon menemään tyhjään ruutuun jo muutaman kerran lyhyestä matkasta. Olisikohan se nyt ymmärtänyt idean, vai oliko muutama onnistuminen vain sattumaa? Nähtäväksi jää. Otin muutaman ruutuunlähetyksen pidemmältäkin matkalta niin, että ruudussa oli lelu. Vein itse lelun pari kertaa ja avustaja vei sen pari kertaa. Olen yrittänyt pitää harjoittelussa punaisena lankana sitä, että en "huijaa" Leksaa siten, että olen vieväni lelun ruutuun, mutta siellä ei sitten olekaan mitään. Leo siis tietää jo ruutuun lähtiessä, että onko siellä lelu vai ei. Ja jos lelua ei ole, palkka tulee minulta. Näin Leksa on ihan itsenäisesti alkanut tarjoamaan sitä, että kun se menee tyhjään ruutuun, se käänty itse minuun päin ja jää seisomaan ja odottamaan, että heitän palkan. Olen sattumalta opettanut Leksalle alusta saakka seisomisen sillä, että olen heittänyt sen yli aina pallon tms. Leo on sitten itse yleistänyt tuo seisomaan jäämisen sellaisiin liikkeisiin, joissa olen heittänyt sille palkan. Eli hyppy ja ruutu tähän mennessä. Sitten joskus ehkä merkkikin saattaa mennä aika helpolla, jos Leo keksii siinäkin tarjota tätä samaa. Tai sitten ei... se on sitten sen ajan ongelma. Merkkiä en olekaan vielä opettanut millekkään koiralle, joten pitää siinäkin miettiä strategia valmiiksi, ennenkuin edes yrittää koko hommaa. Viisaampien neuvosta olen kuitenkin ajatellut opettaa ruudun ennenkuin opetan merkkiä.
Muut tokottelijat sitten lähtivät ja jäin vielä vähän tekemään seuraamista ja paikkamakuuta Leon kanssa. Lähtiessä sammutin valot ja yritin lukita ovet. Noooh, toinen ovista ei suostunut menemään lukkoon millään. Työnsin, vedin, kampesin, nostin, lakaisin, paiskasin ja yritin käyttää vielä rautalapiotakin vipuna, että saisin oven lukkoon. Mikään ei tuottanut tulosta. Soitin lähelläasuvan kaverin apuvoimiksi, mutta emme saaneet yhteisvoiminkaan ovea lukkoon millään. Eipä sitä viitsinyt aukikaan jättää, joten neuvokkaana keksimme seuraavanalaisen ratkaisun:
A-tikkaat kahvaan kiinni "mustekalalla". Lukko on käyty tänään korjaamassa, joten uskallan julkaista kuvan. Kyllä meitä kaverin kanssa hieman nauratti tuo viritelmä ja taisi naurattaa hallin vastuuhenkilöäkin, kun lähetin hänelle tiedon ongelmasta ja samalla kuvan hätäratkaisustamme.
Eilinen tokotreeni meni niin hyvin, että innostuin vallan treenaamaan kotonakin vähäsen tänään. Otin Leolle halkopinosta kepin palkaksi ja harjoittelimme seuraamista, kaukokäskyjä ja tunnistusnoutoa. Tai jotain tunnistusnoudon esiastetta. Piilottelin aluksi halkoa lumeen pari kertaa ja sitten keksin viedä sen halkopinoon muiden halkojen sekaan. En tiedä, mahtaako tällainen olla kovin järkevä tapa treenata tunnaria, mutta ainakin Leksa toi pinosta oikean halon, vaikka muihinkin halkoihin on varmasti koskettu useaan kertaan. Tietysti tuo oikea halko oli aika vahvasti Leon omankin kuolan hajuinen, joten en tiedä oppiiko se tuossa oikeaa asiaa. Noh, ainakin Leo väsähti näiden nenäharjoitusten myötä, joten ihan hukkaan tuo aika ei varmasti mennyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti