Ylläksellä oppimassa

Olin tuossa viikonloppuna Pelastuskoiraliiton kouluttajaseminaarissa Äkäslompolossa. Aiheena oli tänä vuonna lumietsintä ja etsintä talviaikaan. Eli siis selkokielellä: miten koira opetetaan etsimään kadonneita lumesta ja miten talviaikaan etsintä eroaa muina vuodenaikoina tehtävästä etsinnästä.

Näkymä oman huoneen ikkunasta

Alkuun satiin melkoinen määrä teoriatietoa siitä, miten poliisit opettavat koiransa lumietsintään. Lisäksi Ylläksen Ski Patrolin Lauri Ylimys oli kertomassa lumivyöryistä. Eipä sitä parin tunnin opetuksella opi kovin hyväksi vyöryriskien tunnistajaksi, mutta ehkä jotain turvallisuusasioita jäi päähän kuitenkin. Ainakin se, että en lähde ehkä ihan ummikkona vaeltelemaan tuntureille talviaikaan. Ja jos kulkee rinnettä poikkisuunnassa, niin ei saa mennä jonossa ;)

Itselleni ehkä kuitenkin oleellisempaa tietoa (näillä leveysasteilla elävänä) oli se, miten rakennetaan turvallinen lumiluola. Päätin ottaa käyttöön seuraavan menetelmän: Kun luola on kaivettu, menen itse seisomaan sen päälle. Jos luola kestää, sitä voidaan käyttää harjoituksissa. Ja kun harjoitukset on ohi, luola rikotaan tai täytetään, että lapset eivät mene luolaan leikkimään. Ja niin, kaivaessa ei pidä kaivaa siihen suuntaan, jossa on mukavan pehmeää lunta. Vaikka olisihan se tietysti kivempaa.... Harjoitukset koiran kanssa aloitetaan joka tapauksessa sillä, että koira näkee maalimiehen menevän luolaan. Sitten koira päästetään perään. Tämän harjoituksen tarkoitus on se, että koira menee luolaan mielellään. Tässä harjoituksessa luolan pitäisi olla riittävän iso, että maalimies, koira ja mahdollisesti myös koiran ohjaaja mahtuvat luolaan. Ja että koira pääsee vielä kääntymäänkin luolassa. Koiralla pitäisi olla hauskaa luomiluolassa. Kaikki harjoituksissa nähdyt koirat kyllä juoksivat luoliin vauhdilla, eikä niillä tuntunut olevan mitään ongelmia asian kanssa. Maalimiehinä sen sijaan tuntui olevan pääasiassa samat tyypit. Ehkä kaikki kurssiosallistujat eivät tunteneet niin suurta tarvetta mennä kököttämään lumiluolaan. Minä sen sijaan tunsin ja sukelsinkin luoliin vauhdilla. Siitä muistona jokunen mustelma. On olemassa rauhallisia ja harkitsevia ihmisiä. Sitten on sellaisia, jotka innostuu asioista astetta enemmän ja kaasu hirttää ajoittain vähän kiinni... Mutta pitäähän sitä luolailla koko rahalla, kun tuonne saakka ajaa ;)

Minä istun luolassa, kun suu (luolan) laitetaan umpeen

Lumiluolien sun muiden lisäksi koiralle on opetettava muitakin asioita talvietsintää varten. Esimerkiksi moottorikelkan reen kyydistä etsimistä. Meidän yhdistyksessä on melkein joka talvi päästykin kelkan kyytiin koirien kanssa, mutta voisihan sitä lisääkin opetella. Ja vaikka kesällä mönkijöiden kyydistä etsimistä. 

En nyt lähde tähän tarkemmin käymään läpi koko viikonlopun antia. Koulutusmateriaali on tulossa, kerron sitten siitä oikeat faktat aikanaan omalle yhdistykselle. Harjoituksiinhan jo varasinkin tilat ja majoituksen parin viikon päähän. Ja kävin ostamassa oikeanlaisen "kaiverruslapion" luolankaivuuta varten. Toivotaan, että lumi pysyy maassa siihen saakka. Ja lisääkin saa tulla :)

Sunnuntaiaamun sininen hetki