Ja koko koira oli jumissa ja kipeä. En nyt muista, oliko siinä mitään kohtaa, joka ei olisi ollut jumissa. Niskasta hännäntyveen sekä etu- ja takajalat olivat enemmän ja vähemmän jankkelissa. Etujaloilla oli kai yksi suunta, mihin niitä sai venyttää ilman vastalauseita, mutta suunnilleen kaikki muut suunnat aiheuttivat vastustelua. Olin huomannut itsekin jo saman, koska venyttelen Viiviä monta kertaa viikossa nykyään. Hierojan kanssa siinä keskusteltiin, että tällainen jumitus ei ole kyllä normaalia terveellä koiralla, vaikka ikääkin jo on. Ja kyllähän Viivistä on huomannut jo monta viikkoa, että kaikki ei ole ok. Se on huonolla tuulella, eikä oikein tykkää, kun kosketaan. Leolle se kiukuttelee myös. Toki Leksa on sellainen hösöttäjä, että se törmäilee Viiviin sekä sisällä että ulkona vähän väliä. Varmaankin sen vuoksi Viivi muistuttelee olemassaolostaan. Se yrittää pitää Leon kauempana itsestään ja vältellä törmäyksiä.
Ostan nyt sitten Viiville uusia lisäravinteita glukosamiinin lisäksi. Ostoslistalle laitoin hierojan suosituksesta magnesiumsitraattia ja B-vitamiinia. Lisäksi otin yhteyttä eläinlääkäriin monen kuukauden meinaamisen sijaan. Nyt on sitten aika selkäkuvaukseen. Voi olla, että kuvataan jotain muutakin. Katsotaan, mitä lääkäri sanoo. Toivottavasti mitään kovin vakavaa ei selviä. Kipulääkkeet haluan tuolle joka tapauksessa, selvisi mitä selvisi. Vähän kyllä jänskättää...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti