Turhautumista

Hemmetin flunssa! Oon ollu nyt viikon verran kipeenä ja koiria ei ole juuri lenkitelty. Oskari vei pikkukoirat yhtenä päivänä alkuviikosta lenkille, mutta Leo on juoksennellut vaan omassa pihassa ja ollut päivisin useamman tunnin ulkona häkissä. Oskarikin lähti keskiviikkoaamuna työmatkalle. Yllättävän hyvin tämä kotielämä on sujunut, vaikka en ole tehnyt koirien kanssa yhtään mitään. On ollut senverran äkäinen tauti, että olen oikeasti pötkötellyt vaan kokoajan. Edelleen on ihan järkyttävä yskä, eli en tiedä, miten pitkään tämä vielä jatkuu. Viivistä huomaa jo, että viikko on vaan maattu. Se tuntuu etsivän tekosyitä Pedon kurmoottamiseen, koska luonnollisesti tilanne on Pedon syytä.

Yleensä sairaana vien koirat autolla johonkin metsään juoksemaan ja laahustan itse perässä jaksamisen mukaan. Nyt ei ole sitäkään vaihtoehtoa, kun auto on rikki. Olen saanut huollosta kyllä vara-auton, mutta en ole viitsinyt laittaa siihen uutta karvaisempaa verhoilua. Ajattelin muutenkin, että saan oman autoni ehkä muutaman päivän jälkeen kotiin. Vaan ei, maanantaina se vietiin ja rakkine on korjaamolla edelleen.

Täytyy varmaankin huomenna vaan lenkittää koiria edes jollain tavalla. Vaikka eipä niille mikään lyhyt ja hidastempoinen remmilenkki riitä mitenkään. Ehkä kiedon koirat elmu-kelmuun ja vien ne vara-autolla metsään juoksemaan. Toinen kelmurulla matkaan mukaan ja metsälenkin jälkeen uusi kelmutus automatkan ajaksi. Vai olisiko sittenkin helpompi kelmuttaa auton penkit...

Tällä viikolla on kaiken lisäksi ollut ihan mahtavat kelit. Olen sitä sohvalla maatessa ikkunasta katsonut, niin.

Kuva ei ole meidän pihasta. Olisikin, niin pääsisi metsään kotiovelta.