torstai 16. helmikuuta 2012

"Voimakas tyyli"

Olen ollut tämän viikon talvilomalla. Halusin heti alkuun jonkinlaista lomatuntua, joten lähdin pienelle reissulle viimeperjantaina töiden jälkeen. Joillakin ihmisillä on tapana tarkistaa autosta esimerkiksi öljyt ja rengaspaineet ennen pidempää reissua. Mutta mulla ei ole ollut sellaista tapaa. Tästä lähtien on.

Kun ajelin kohti Turkua iltapimeällä, totesin, että toinen ajovalo on pimeänä. Onneksi ehdin ajaa edes osan matkasta valoisalla. Pahoittelut niille, joiden perässä ajelin pitkät päällä. Mutku ei nähny muuten. Rengaspaineet sun muut olivat kunnossa. Onneksi ongelmat öljyn kanssa tulivat vasta maanantaina, kun ajelin Vaasasta koiratreeneistä kotia kohti. Nyt auto on oletettavasti kunnossa. Siitä oli joku tiiviste mennyt pois paikaltaan ja öljyä oli roiskunut... johonkin. En ole todellakaan mikään autonero, osaan tankata, tarkistaa öljyt (silloin kun muistan) ja vaihtaa renkaat. Niin ja lisätä ilmaa renkaisiin ja lasinpesunestettä pissapoikaan. Nyt saan sitten harjoitella sitä öljyjen katsomista vähän enemmänkin lähitulevaisuudessa, kun auto on tarkkailun alaisena.

Turussa olin perjantaista maanantaihin ja lauantaina käväisin Somerolla Leon kanssa paimennusharjoituksissa. Kyllä tuo Leksa vaan osaavissa käsissä toimisi. Harjoitusten vetäjä sanoi pari minuuttia harjoitusten aloittamisesta, että hän tykkää Leon tavasta paimentaa. Sillä on kuulemma juuri sellainen voimakas tyyli, josta tämä vetäjä pitää. Leo tarkkailee lampaita koko ajan ja ennakoi niiden liikkeitä luonnostaan hyvin. Se, mitä Leo ei edelleenkään osaa, on se lampaiden taakse kiertäminen riittävän kaukaa ja lampaita katsomatta (se on ymmärrykseni sitä flankkaamista). Harjoitustilat eivät sopineet oikein hyvin sen kiertämisen opettamiseen, joten harjoittelimme vaan kuljettamista. Leo kiihtyy edelleen, jos se pääsee liian lähelle lampaita. Sen kanssa täytyy vaan olla nopea käskemään maahan. Teimme taas sitä "aja" ja "maahan" -harjoitusta. Eli Leo sai ajaa lampaita minua kohti, mutta heti jos vauhti kiihtyi, käskin sen maahan. Kouluttajan mukaan Leolla on tosi hyvä maahanmeno ja mun täytyy osata hyödyntää sitä. Näissäkin harjoituksissa Leo vähän haukkui minulle, kun käskytin liikaa ja typerästi. Leo kun tietää itse, mihin suuntaan sen pitäisi mennä, että lampaat pysyvät kasassa, niin jos minä käsken väärään suntaan, siitä tulee tahtojen taistoa. Ja haukkumista. Yritin tällä kerralla vähän katsoa, mihin suuntaan Leo haluaa ja käskytin siihen suuntaan. Vähän helpompi totella, kun ohjaaja antaa järkeviä käskyjä. Itse kun en edelleenkään osaa lampaita juuria lukea.

Samaan aikaan edistyneempi ryhmä harjoitteli pellolla paimennusta. Hekin tulivat kouluttajineen tauolle samaan paikkaan, jossa meillä on harjoitukset. Jotkut olivat kiinnostuneita Leon taustoista. Itselle tulee tuon paimennuksen kanssa aina välillä aika epätoivoinen olo. Mutta kun paimennuksesta enemmän tietävät ovat sitä mieltä, että Leo vaikuttaa lupaavalta, niin se on kuin balsamia haavoille. Tällä sitä taas jaksaa keväällä innostua asiasta ainakin hetkellisesti. Edelleen vaan olisi se kokenut kouluttaja ja lampaat haussa. Parin kaverin kanssa olemme kyllä yrittäneet vähän viritellä jotain. Mutta se on vasta niin virittelyasteella, että ei siitä sen enempää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti