Kuin pyörällä ajo?

Onkohan pyörällä ajaminen tosiaan sellainen taito, joka ei unohdu kovin helposti? Niin ainakin väitetään. Vähän samanlainen väite on, että "minkä lapsena oppii sen vanhana taitaa". Tottelevaisuus ei tunnu lukeutuvan näihin taitoihin.

Peto otti ja läks tänään jälleen. Kuinka ollakaan, tarkastusreissun kohteena oli jälleen naapuruston kissat. Peto meni takapihan portin yli niin että heilahti, vaikka kielsin herraa heti, kun näin mitä se suunnitteli. Mutta herran mustat korvat olivat taas vain koristeena. Viivi ja Leo sisään ja Petosen perään. Peto oli jäänyt odottelemaan minua oman pihan nurkkaan, mutta lähti turvallisin mielin naapuriin, kun näki minun tulevan mukaan. Jäipä tuo hyväkäs vähäksi aikaa seisomaan, että pääsen lähemmäs toteamaan herran poistumisen. En sitten mennyt Pedon perään, vain menin ovelana odottamaan mustakorvaa hänen normaalin tarkastusreittinsä varrelle. Ja eipä aikaakaan, kun Peto köpötteli näköpiiriin. Minäpä olinkin niin ovela, että en huudellut mustakorvaa yhtään, vain jäin väijymään sitä kuusen taakse. Sieltä Peto lähestyi nenä maassa ja huomasi minut vasta siinä vaiheessa, kun melkein törmäsi minuun. Siinä me sitten seisoimme naamatusten, herra Karkuri ja minä. Peto puntaroi sekunnin verran mahdollisuuksiaan ja siinä vaiheessa minä "kehotin" Petteriä tulemaan luokseni. Ja Peto tuli. Se kai ymmärsi, että jos nyt yrittää karkuun, emäntä tekee sellaisenkin tiikeriloikan, että siltä ei pelastu mitenkään. Ajattelin etukäteen, että Karkuri saa kuulla kunniansa, kun saan sen kiinni. En kuitenkaan saanut toruttua mustakorvaa ollenkaan, niin hölmistyneeltä se näytti. Oli siinä naurussa pitelemistä, kun koko koira oli yksi kysymysmerkki. Peto ei ehkä vieläkään ymmärrä, mitä tapahtui. "Yhtäkkiä Matte vaan oli siinä, enkä minä päässyt mihinkään pakoon." Emäntä - 1, Peto - 20.

"Mä kävelin ihan normaalisti ja yhtäkkiä se vaan oli siinä! Mä en käsitä?!?"

Olen unohtanut kertoa, että kokeilin tuossa lomaviikolla ottaa Leksan kanssa useamman tokoliikkeen putkeen ilman palkkaa. Tein harjoituksen katsastusaseman parkkipaikalla kunnon lenkin aikana. Otin putkeen pienen pätkän seuraamista, maahanmenon seuraamisen yhteydessä, luoksetulon ja seisomisen seuraamisen yhteydessä. Kaikki meni aivan superisti, seisomisessa jouduin antamaan kaksoiskäskyn. Sen jälkeen palkaksi heittelin Leksalle vähän lumipalloja. Vire pysyi hyvänä (ei liian korkeana) ja kehuminen liikkeiden välissä tuntui riittävän palkaksi ihan hyvin. Kivaa, kivaa! Ja palkasta tuli mieleen viimeviikon PK-hakutreenit. Tulipa vahingossa otettua pieni palkkaamattomuustreeni sielläkin. Maalimies sähelsi jotain epämääräistä namipurkin kanssa ja luulin Leon ja saaneen palkan. Huusin Leksan keskilinjalle se Leksa tuli. Lähti myös seuraavalle pistolle hienosti ja ilmaisi niinkuin pitääkin. Palkan sai siellä maalilla ihan normaalisti ja tuli jälleen keskilinjalle kutsuttaessa. Sitten sinne "palkkaamattomalle" puolelle uudelleen. Leo meni taas hienosti suoraan ja haukkui hyvin. Palkankin se oli syönyt, mutta sitten Leksalle tuli kai vähän epävarma olo ja Leksa ratkaisi ongelman TAAS nostamalla jalkaa. Tuli kyllä keskilinjalle, kun kutsuin. Siitä vielä viimeinen pisto, joka sekin meni  hienosti suoraan ja haukku myös meni tosi hienosti. PK-haussa meillä on ollut nyt pääasiallisena treenausasiana se, että Leo ei nostele jalkaa kesken treenin. On se kuitenkin vielä jossain välissä aina ruikkaissut, mutta paljon tuota pisimistä on saatu jo vähenemään. Tällä hetkellä vaikuttaisi siltä, että Leksan jalka nousee aina epävarmuustilanteissa. Mene ja tiedä sitten, että onko tuo kuseskelu jotain sijaistoimintoa, vai merkkaustarvetta. Varmaan vähän molempia aina tilanteesta riippuen.

Vinkunen on ollut nyt parisen viikkoa treenitauolla. Nykyään Viivi kestää jo tällaiset tauot aika hyvin, eikä pääkoppa hajoa ihan heti. Kunhan vaan saa riittävästi liikuntaa. Se mitä Viivin pääkoppa ei kestä, on vaatteet. Tässä vähän todistetta:

"Jos mä hieron naamaani lumeen, niin tää takki irtoaa satavarmasti!"

Hieromisen seurauksena naamaan jäätyi lumikokkareet, mutta takki pysyi päällä...

"Jos näistä pääsisikin eroon juoksemalla"

Tämmöstä meidän rauhaan tällä hetkellä. Pedon kanssa saisi tehdä vähän luoksetuloa kuurina (jälleen kerran, tuo koira tuntuu unohtavan sen taidon vähän turhan helposti) ja Viivin kanssa pitäisi tehdä edes tokotreenejä niillä viikoilla, kun pelastuskoirailu jää väliin. Leon kanssa harjoittelemme pissaamattomuutta ;) Olen remmilenkeillä yrittänyt opettaa käskyä "Ei pisitä" ja pikkuhiljaa se tuntuu menevän kaaliin. Kai tuota jalannostelua on hillittävä ennenkuin herralla on eturauhastulehdus. Mukavia nämä meidän pojat, toisella on camelbootsit ja toisella jotkut pissabuutsit.