sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Tokoilua, hakuilua, lomailua

Meillä on ollut tässä loppuvuoden aikana tokotreeneissä useampikin ulkopuolinen kouluttaja treenejä vetämässä. Jos ei muuta, niin olen ainakin saanut paljon erilaisia vinkkejä! En edes muista kaikkea ja osan vinkeistä jätän tietoisesti käyttämättä. Välillä on kuitenkin ihan hyvä vähän nöyrtyä ja antaa periksi joistain periaatteista ja ainakin kokeilla jotain erilaista. Yhdeltä kouluttajalta sain seuraamisongelmiin edelleen vinkiksi sitä hihnasta nykimistä. Ja tiedän se toimivan Leon kanssa oikein käytettynä. Mutta kun en osaa (tai oikeastaan en ehkä halua osata?) käyttää sitä oikein, niin en aio ottaa hihnasta nykimistä repertuaariini.




Tunnistusnoudon kanssa kokeilin kotona sitä Melakarin hommaa, mutta ei se toiminut. Leolla oli liikaa kierroksia siihen. Homma varmaan toimisi, jos kierrokset saisi alemmas. Homma juju oli se, että koiralle ei anneta käskyä, vaan annetaan sen itse hoksata, mitä pitää tehdä. Lattialla on iso määrä tunnarinoutokapuloita ja seassa on useampikin "oma". Ja mitä tekee Leo? Tarjoaa kapuloiden päällä makaamista, niiden päälle "kuolemista" ja haukkumista. Kun sitten vähän osoitin kapuloita, niin se toi minulle nopeasti ja tehokkaasti ensimmäisen tielleen osuvan kapulan. Tämä toistettiin ehkä neljästi ja sitten sattui tulemaan yksi oikea kapula. Palkkasin siitä ja keräsin kapulat pois. Oma hermorakenne ei kestänyt, nih. Ja kun kerta ei saa suuttua, niin ei voinut tuota tehdä. Kokeilin toisen kerran vielä ulkona. Nyt vein kapulat niin, että Leo ei nähnyt niitä etukäteen (että ei nostaisi kierroksia sen takia). Sitten tehtiin pihassa ihan niitä näitä ja saavuttiin kapuloiden luo. Jäin vaan seisomaan ja odottamaan, että Leo keksisi. Ei keksinyt. Tarjosi maahanmenoa ja ympäripyörimistä. Kapulat vaan lenteli. Kun sitten yritin rauhoittaa Leksaa ja vähän osoittaa sormella kapuloita, niin se taas toi supernopeasti niistä vaan jonkun. Palkkasin siitä ja keräsin taas kapulat pois. Ennen seuraavaa harjoitusta mietin vähän, että mitäköhän tuon kanssa tekisi. Voin tietty jatkaa sitä yhden kapulan piilottamista ja pitää muita vaan kasalla jossain. Jos se nyt toimii enää silläkään, kun kierroksia on niin vietävästi.




Mutta se tokoilusta, siirrytään hakuiluun. Viivin kanssa olen ottanut nyt viimekerroilla irtoamisharjoituksia. Hyvällä tuulella saimme sen irtoamaan mukavan itsenäisesti vähän pidemmällekin hajun perässä. Muilla avuilla homma ei oikein toiminut. Pimeässä se ei nähnyt heiluttelevia maalimiehiä ja ääniavuilla se lähti väärään suuntaan. Vanhuus ei tule koirallekkaan ilman vaivoja... Leon kanssa kokeilin pidempää partiointia (noin tunti) ja huomasin sen pysyvät itsenäisesti sopivalla etäisyydellä, jos alueella ei ole hajuja. Ihan kiva tietää, että se on kykeneväinen oikealla etäisyydellä työskentelyynkin. Hajuun törmätessä se kyllä irtosi turhan kauas. Ja pitkän partioinnin jälkeen maalimies oli vähän auttanut ilmaisun aloittamisessa. Aloitettuaan haukkumisen Leo kuitenkin pysyi maalimiehellä hyvin, eikä yrittänyt lähteä minua hakemaan. Jatkossa siis paljon palkkaa ilmaisun aloittamisesta Leolle.

Etsi kuvasta Viivi...



Tässä vaiheessa voisin pahoitella pitkiä päivitysvälejä. Yhtenä syynä on kotikoneelle ilmaantuneet parit pelit, joita pelataan iltaisin yömyöhään. Ja minä en ole se pelaaja. Tässä pyhien aikaan olemme olleet myös paljon mökillä ja siellä ei paljon nettiin pääse. Enkä kyllä siellä halua koneella istua muutenkaan :) Olen ulkoillut pakkasellakin niin paljon, että naamani tuntuu putoavan kokonaan pois pieninä hiukkasina.




Ehkä pakkasista johtuen Viivillä on parissa tassussa jonkinlainen kynsivallitulehduksen alku. Mikähän maaginen kahdeksan vuoden "parasta ennen" -päiväys Viiville on tullut vastaan? Tuntuu, että sillä on nyt koko ajan jotain pientä kremppaa jossain kohtaa kroppaa. Yritän saada nuo tassuttimet nyt kuntoon ensin kotikonsteilla. Ei viitsisi taas syöttää Vinkuselle antibioottikuuria. Että tervetuloa tötterö päähän (ettei voi nuolla kynsiä) ja tassuihin vaikka Bepanthen.



Näiden kuvien myötä jään odottamaan seuraavaa vuotta. En aseta tällä kertaa oikein mitään tavoitteita koirien suhteen. No sen voisin toivoa, että kaikki pysyisivät terveinä. Ehkä muiden tavoitteiden suhteen palaan asiaan myöhemmin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti